Taikusydän uutiskirje 7/2024

Kulttuurihyvinvointialan tutkimus on monitieteistä ja monimenetelmäistä. Alalla ilmestyy jatkuvasti kiinnostavia tutkimusartikkeleita. Tässä uutiskirjeessä esittelemme tuoreen kansainvälisen systemaattisen katsauksen taidereseptitoiminnan vaikutuksista yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Kyseessä on ensimmäinen systemaattinen katsaus aiheesta.

Systemaattinen katsaus on järjestelmällisesti toteutettu katsaus, jossa etsitään vastausta tarkasti määriteltyyn tutkimuskysymykseen. Tutkimusten haku tietokannoista ja muista lähteistä toteutetaan systemaattisesti ja raportoidaan tarkasti sekä valittujen tutkimusten laatu arvioidaan huolellisesti. Siten systemaattinen katsaus antaa hyvän kuvan kaikesta tutkimusongelman kannalta olennaisesta tutkimustiedosta sekä tiivistää niiden olennaisen sisällön.

Systemaattinen katsaus taidereseptitoiminnasta tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteon sekä toiminnan kehittämisen ja jatkotutkimuksen tueksi. Tutustu englanninkieliseen tutkimukseen tämän uutiskirjeen Tutkimuksia-palstan uutisesta.

Taikusydän-tutkijaverkoston tapaaminen 8.11.2024, Tampere

Kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen Taikusydän-tutkijaverkosto järjestää tutkijatapaamisen 8. marraskuuta klo 8.30–16.00 Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella (osoite: Arvo Ylpön katu 34). Tapaamisen teemana on kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointi ja mittaaminen. Tapaaminen järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa ja tilaisuus on osa Tampereen yliopiston jatko-opiskelijoille suunnatun Kulttuurihyvinvointi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä -kurssin ohjelmaa. 

Puhujina tilaisuudessa ovat mm.tutkimusjohtaja Lauri Kokkinen Tampereen yliopiston WHO-yhteistyökeskuksesta, tietojohtamisen asiantuntija Antti Pelto-Huikko Vaikuttavuuskeskuksesta ja kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.  

Tapaaminen on avoin kaikille kulttuurihyvinvointialan tutkimuksen parissa työskenteleville. Tilaisuudessa ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Tilaisuuden ohjelma päivittyy syyskuun aikana. Päivittyvän ohjelman ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät Taikusydämen verkkosivuilta. Tilaisuutta edeltävänä päivänä 7.11. järjestetään Tampereella Taide vaikuttaa -seminaari, katso lisätietoa tästä uutiskirjeestä.

Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston tapaaminen 5.9.2024, Seinäjoki

Viedä ehdit ilmoittautua Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston tapaamiseen, joka pidetään 5.9. klo 13.00–15.00 Seinäjoella Piirin alueella kokoustila Pajkassa (osoite: Seuralantie 11).

Ennen kokousta on mahdollista tutustua opastetuisti Seinäjoen Sairaalamuseoon klo 12.15–12.45. Sairaalamuseo löytyy osoitteesta Björkenheimin puistotie 2, 60220 Seinäjoki.

Kokouksessa kuullaan projektipäällikkö Jessica Nygårdin puheenvuoro Pohjanmaan HYTE-työstä. Lisäksi taiteilija-asiantuntija Venla Korja kertoo kulttuurikirjauksista hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa.

Taide vaikuttaa. Kulttuurihyvinvoinnin yhdyspinnat ja yhteistyö -seminaari, 7.11., Tampere

Taiteen edistämiskeskuksen seminaarissa keskitytään taidealan toimijoiden, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön. Tilaisuudessa kuullaan ministeriötason puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä kulttuurihyvinvointia edistävästä yhdyspintatyöstä muun muassa Pirkanmaalta ja Lapista. Työpajoissa keskitytään taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksiin hyvinvointialueiden aloitettua ja tiedolla johtamiseen yhdyspintatyön tukena.

Seminaarin puheenvuorot striimataan. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Taikusydän-yhteyspisteen, Taikusydän-tutkijaverkoston ja Tampereen yliopiston kanssa Museokeskus Vapriikissa klo 9–15.00. Seminaaria seuraavana päivänä 8.11. järjestetään Taikusydän-tutkijaverkoston tapaaminen Tampereella, katso lisätietoa tästä uutiskirjeestä.

            TUTKIMUKSET            

Systemaattinen katsaus taidereseptitoiminnan vaikutuksista yksilön terveyteen ja hyvinvointiin 

Heinäkuussa 2024 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tarkastellaan taidereseptitoimintaan osallistumisen vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Katsauksessa on mukana 25 laadullista, määrällistä tai monimenetelmällisesti toteutettua tutkimusta. Meta-analyysissa on mukana 7 tutkimusta.

Katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa taidereseptitoiminta on ryhmämuotoista taidetoimintaa, johon osallistutaan yleensä noin 8–10 viikon ajan. Taidelajeja on useita, esimerkiksi visuaaliset taiteet, luova kirjoittaminen, tanssi ja musiikki.

Katsauksen mukaan taidereseptitoimintaan osallistuminen voi parantaa psykososiaalista hyvinvointia monin tavoin. Taidereseptitoiminnan sosiaalisia hyötyjä ovat mm. parantuneet sosiaaliset taidot, sosiaalisen eristyneisyyden väheneminen sekä yhteisyyden kokemuksen rakentuminen. Psykologisia hyötyjä ovat mm. itsetunnon ja itseluottamuksen lisääntyminen sekä muutos itsekriittisyydestä kohti itsestä huolehtimista. Meta-analyysi antoi viitteitä tilastollisesti merkittävästä hyvinvoinnin paranemisesta.

Jensen, A., Holt, N., Honda, S. & Bungay, H. 2024. The impact of arts on prescription on individual health and wellbeing: a systematic review with meta-analysis. Frontiers in Public Health, 12: 1412306.

Tutkimuksesta tiiviisti: Suurin osa aikuisista käyttää kirjasto- ja kulttuuripalveluja vuosittain – ikääntyessä osallistuminen vähenee

Taiteella ja kulttuurilla on ennaltaehkäisevä positiivinen merkitys niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. THL ja OKM ovat julkaisseet yhdessä tutkimuksesta tiiviisti -koosteen kulttuuripalvelujen käytöstä Suomessa. Tulokset pohjautuvat laajaan Terve Suomi -kyselyyn ja sen pohjalta tehtyyn tutkimukseen.

Tutkimuksen mukaan suurin osa aikuisista käyttää kirjasto- ja kulttuuripalveluja vuosittain. Naisista 86 % ja miehistä 79 % käyttää jotakin kulttuuripalvelua vähintään muutaman kerran vuodessa. Yleisintä on kirjastossa käyminen.

20–39-vuotiaat aikuiset ja erityisesti 40–74-vuotiaat naiset ovat aktiivisimpia kulttuuripalveluiden käyttäjiä. Matalasti koulutetut käyttävät vähiten kulttuuripalveluita. Eläkeikäisillä kulttuuripalveluiden kuukausittain käyttö on yleisempää hyvää terveyttä raportoivilla verrattuna vastaajiin, joiden terveydentila on heikko.

Vuolasto, J., Kaunisharju, K., Norppa, L., Ikonen, J., Koskela, T., Parikka, S. 2024. Suurin osa aikuisista käyttää kirjasto- ja kulttuuripalveluja vuosittain – ikääntyessä osallistuminen vähenee. Tutkimuksesta tiiviisti 28/2024, Suomen sosiaalinen tila 4/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Tapaustutkimus Nordic Larpista mielenterveys-, päihde - ja omaistyössä: Case SÄRÖT

SÄRÖT-trilogia oli pilottiprojekti, jossa testattiin ja kehitettiin Nordic Larpia mielenterveys-, päihde- ja omaistyössä. Larp eli live action rope play on osallistavan taiteen muoto, jossa pelaajat eläytyvät ennalta sovittuun pelitilanteeseen ja roolihahmoon muiden pelaajien kanssa. Nordic larp on pohjoismaissa kehittynyt kokeilullinen ja taiteellinen liveroolipelaamisen tyylilaji.

Kolme larppia pelattiin Varsinais-Suomessa 2020 syksyllä, ja niistä kerättiin tutkimusaineistoa usein menetelmin. Aineistosta on julkaistu tutkimusartikkeli, joka vastaa kysymyksiin SÄRÖT-kokemuksen vaikutuksesta pelaajien koettuun hyvinvointiin, pelikokemuksen transformatiivisuudesta ja jatkokehityksen tarpeesta.

Lehto, K. 2024. “Nordic Larp As a Method in Mental Health Care and Substance Abuse Work: Case SÄRÖT”. International Journal of Role-Playing, no. 15 (June):74-91.

            UUTISET            

            TAPAHTUMAT            

Tyyni mieli -tapahtuma Lapinlahden Elokuvajuhlilla, 25.8.2024, Helsinki & etänä

MIELI Terveyttä kulttuurista mielenterveys ry:n Tyyni mieli -tapahtumassa Lapinlahden Elokuvajuhlilla 25.8.2024 klo 16.30–18.30 katsotaan yhdessä Mieletön muuvi -hankkeessa syntynyt lyhytelokuva TERAPIAN TARPEESSA.

Elokuva kertoo terapeutti Wilhelm Virtasesta, joka ottaa vastaan kolme asiakastaan, mutta on itsekin kipeästi avun tarpeessa. Elokuvan lisäksi katsotaan dokumentti sen tekemisestä sekä keskustellaan katselukokemuksesta, elokuvan mahdollisuuksista hyvinvointityössä sekä kulttuurihyvinvointityön merkityksestä. Keskustelua käydään yhdessä Mieletön muuvi -hankkeen tuottaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, kirjoittamisen tutkijatohtori Karoliina Maanmielen kanssa.

Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Tapahtumapaikkana on Lapinlahden Lähde, Sininen huone, Lapinlahdenpolku 8, Helsinki. Mukaan paikan päälle mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Voit osallistua myös etänä.

Lue lisää elokuvasta hyvinvoinnin tukena Lehtiset-elokuvakulttuurilehden artikkelista

Ikääntyneille suunnatut etäkulttuuripalvelut- tilaisuus 10.9.2024, Helsingin kaupungin tapahtumatori, myös etänä 

Estradi-hanke järjestää 10.9.2024 klo 12–16 tilaisuuden ikääntyneille suunnatuista etäkulttuuripalveluista. Tilaisuudessa esitellään hankekuntien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) tulevia etäkulttuuripalvelukokeiluja ja jaetaan kokemuksia ikääntyneille suunnattujen etäkulttuuripalvelujen järjestämisestä. Tilaisuudessa käsitellään myös etäkulttuuripalveluiden tekijänoikeuskysymyksiä.

Voit osallistua sekä paikan päällä Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla että etäyhteyksin. Tilaisuus on suunnattu taide-, kulttuuri- ja kuntaorganisaatioille, jotka ovat kiinnostuneita etäkulttuuripalveluista sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

Save the date: Kokonaisia kohtaamisia - Keho psykoterapioissa ja taideterapioissa -kongressi Turussa 12.-14.6.2025

Keho ja mieli ovat niin tutkimus- kuin kokemusperäisen tiedon valossa erottamaton osa ihmisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huomioimalla kehollisuuden ja siihen liittyvän kokemuksellisuuden psykoterapeuttisessa ja taideterapeuttisessa työskentelyssä kohtaamme ihmisen vielä kokonaisvaltaisemmin kuin mitä ainoastaan psyykkisen tason työskentely mahdollistaa. Kongressin sisältö koostuu tieteellisistä käytäntöihin perustuvista ja kokemuksellisista kohtaamisista luentojen, workshopien, postereiden sekä aistiaisten muodossa. Kongressin järjestäjinä toimii 30 psykoterapia- ja taideterapia-alan yhdistystä ja yhteisöä yhdessä Turun kesäyliopiston kanssa. Merkitse päivä kalenteriisi!

HANKKEET JA TOIMINTAMALLIT            

Kansainvälisessä Dialoguing@rts (d@rts)-hankeessa tutkitaan kulttuurista lukutaitoa sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi

d@rts-hanke tutkii, miten musiikissa, tanssissa ja teatterissa voi opetella kulttuurista lukutaitoa, joka ymmärretään dialogisena sosiaalisena käytäntönä ja tiedoista, taidoista ja asenteista koostuvana kompetenssina. Tarkastelu kohdistuu sekä muodolliseen että epämuodolliseen koulutukseen. Tavoitteena on torjua polarisaatiota ja rakentaa kulttuurienvälistä ymmärrystä. Eriarvoisuutta ja syrjintää pyritään hankkeessa ratkaisemaan aktiivisesti tukemalla organisaatioiden ja yhteisöjen valmiuksia kulttuurisen moninaisuuden parissa.

Kolmen miljoonan euron Horizon-hanketta rahoittaa EU-komissio. Hankekonsortiossa on mukana toteuttajia eri maista. Suomesta mukana on Jyväskylän yliopisto. Hankkeen kumppaneina Suomesta ovat Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Suomen Tanssioppilaitosten liitto STOPP ry sekä Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry. Hanketta koordinoi norjalainen NORD university.

Kulttuurihyvinvoinnin ammattilainen, miten on oman hyvinvointisi laita? 

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hanke auttaa kulttuurihyvinvointialan työyhteisöjä rakentamaan mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria.

Mielenterveyden työkalupakin maksuttomat työkalut ja materiaalit soveltuvat esihenkilötyön tueksi, palautumiskäytäntöjen kehittämiseen, työuupumusriskin tunnistamiseen, aivokuormituksen selättämiseen ja moneen muuhun tilanteeseen.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat auttavat maksutta työkalujen ja materiaalien käyttöönotossa. Työterveyslaitokselta voit tilata asiantuntijan esittelemään työkalupakkia ja sen työkaluja, sparraamaan työkalujen käytössä tai vetämään työpajaa valitsemastasi työkalusta. Ole rohkeasti yhteydessä, työskentelitpä isossa tai pienessä kulttuurihyvinvointialan työpaikassa!

Hanke on osa Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Työterveyslaitoksen toteuttaman hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Taiteen edistämiskeskus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Muusikkojen liitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto.

            KOULUTUKSET            

Hae syksyn yhteishaussa 28.8.-11.9.2024 kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintoihin! 

Syksyn yhteishaku käynnistyy 28.8. Tarjolla on jälleen kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintoja sekä Turun Ammattikorkeakoulussa että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Koulutuksiin voivat hakea sekä kulttuuri- ja taide- että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. 

Nuori mieli harrastuksessa -verkkokurssi harrastuksen ohjaajalle

MIELI ry järjestää ilmaisen verkkokurssin teemalla Nuori mieli harrastuksessa. Verkkokurssi on suunnattu erityisesti 7–15-vuotiaiden lasten tai nuorten harrastusten ohjaajille, mutta se soveltuu myös muille nuoren harrastajan tukemisesta kiinnostuneelle. Kurssin sisällöt ovat sovellettavissa muille ikäryhmille. Verkkokurssilla käydään läpi konkreettisia ja käytännönläheisiä toimintatapoja, joita opettelemalla voi tukea harrastajien mielen hyvinvointia ohjaustyössä. Kurssin voi suorittaa omaan tahtiin noin tunnissa.

Tervetuloa ilmaiselle Jyväskylän yliopiston Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssille (2 op)

Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto järjestää avoimen ja maksuttoman Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssin. Kurssi sopii esimerkiksi sote- ja hyvinvointialan ammattilaisille sekä kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle. Kurssin sisällöistä löytyy mm. jakso Kehon, liikkeen ja mielen dialogi mielenterveyden tukena. Jakson pitää psykologian tohtori, psykologi ja tanssi-liiketerapeutti Päivi Pylvänäinen. Jaksossa hän käsittelee esimerkiksi yhteyksiä mielialan ja kehollisuuden välillä ja pohtii miten kehon kokemukseen ja tuntemukseen voidaan vaikuttaa liikunnan keinoin.

JULKAISUT            

Lastensuojelulaitoksessa asuvien nuorten elämä ja tulevaisuuden toiveet muotoutuivat virtuaaliseksi runoteokseksi 

Lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret vahvistivat hyvinvointiaan ja tulevaisuususkoaan sanataiteeseen, kirjoittamiseen ja yhdessäoloon keskittyvissä työpajoissa vuosina 2021–2023. Lasten ja nuorten säätiön koordinoiman hankkeen aikana nuoret kirjoittivat ammattitaiteilijoiden kanssa tekstejä omasta elämästään ja tulevaisuudestaan.

Nuorten teksteistä muodostunut teos on koskettava, ajatuksia herättävä sukellus lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten elämään ja tulevaisuuden unelmiin. Teos purkaa kohderyhmään kohdistuvia stigmoja tuomalla nuorten oman äänen esiin.

Kaikki runot ovat nuorten itsensä kirjoittamia, ja osa teksteistä sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Nuoret saivat kirjoittaa omista ajatuksistaan ja itseään kiinnostavista aiheista.

Mediakasvatus hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin yhteistyössä toimittama artikkelikokoelma Mediakasvatus hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena on artikkelikokoelma, joka kokoaa yhteen viimeaikaista mediakasvatusta koskevaa tutkimusta.

Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan mediakasvatuksen roolia kaikenikäisten suomalaisten arjessa ja se luo monipuolisen katsauksen mediakas­vatukseen sekä medialukutaidon merkitykseen ja sen haasteisiin eri ikäkau­sina ja elämäntilanteissa.

Airola, E., Kanerva, A., Kupiainen, R., Maasilta, M., Mäenpää, M., Pekkala, L. & Salomaa, S. (toim.) 2024. Mediakasvatus hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena. Cuporen verkkojulkaisuja 81. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

.

OPINNÄYTETYÖT            

Taidelähtöinen toiminta kestävämmän tulevaisuuden työvälineenä: Taidelähtöisen toiminnan yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset merkitykset nuorten aikuisten kokemuksissa 

Tampereen Ohjaamon, Kulttuurikeskus PiiPoon ja THL:n TOSI-hanke toimi Pirkanmaalla 2020–2023. Tampereen yliopiston kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmasta valmistuneen Pyynö Hietajärven gradussa tutkittiin mukana olleiden nuorten kokemuksia. Taidetoiminta oli tukenut nuorten hyvinvointia. Se antoi välineitä omien kokemusten käsittelemiseen ja ympäröivän maailman kohtaamiseen. TOSI-hankkeen taidetoiminta on jatkunut Tampereen Ohjaamossa hankkeen päätyttyä.

Hietajärvi, P. 2024. Taidelähtöinen toiminta kestävämmän tulevaisuuden työvälineenä: Taidelähtöisen toiminnan yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset merkitykset nuorten aikuisten kokemuksissa. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto.

Palkkatuetut taiteilijat kulttuurisen vanhustyön vahvistajiksi Helsingin kaupungin seniorikeskuksiin: kokemuksia ja kehittämisehdotuksia 

Henna Karhunen tutki kulttuurituotannon YAMK-opinnäytetyössään palkkatuettujen taiteilijoiden merkitystä kulttuuriselle vanhustyölle helsinkiläisissä seniorikeskuksissa. Karhunen kartoitti työssään seniorikeskuksen henkilökunnan sekä palkkatuettujen taiteilijoiden kokemuksia vuosilta 2018–2023.

Työn tulosten avulla luotiin Helsingin kaupungin seniorikeskuksille toimenpide-ehdotuksia taiteilijoiden palkkatukityön organisointiin, koordinointiin ja johtamiseen. 

Karhunen, H. 2024. Palkkatuetut taiteilijat kulttuurisen vanhustyön vahvistajiksi Helsingin kaupungin seniorikeskuksiin: kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. YAMK-Opinnäytetyö. Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma. Metropolia AMK.

Toimintatutkimus kulttuurin asenteellisen saavutettavuuden parantamisesta palvelumuotoilulla 

Päivi Soinin Pro gradu -tutkielman lähtökohtana on viimeaikainen taiteen ja kulttuurin merkityksen sekä kustannusten ympärillä käyty keskustelu, joka osoittaa, että kaikki eivät koe näitä aiheita merkityksellisiksi. Lisäksi kulttuurin kuluttaminen vaikuttaa Suomessa rajoittuvan yhä valikoituneelle joukolle. Kehittämistyön tavoitteena oli madaltaa kulttuuripalveluihin osallistumisen kynnystä ja vaikuttaa kulttuurisen osallistumattomuuden taustalla oleviin asenteisiin, jotta taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset jakautuisivat laajemmalle osalle ihmisiä.

Tutkielma osoittaa, että osallistavat toimenpiteet tavoittavat usein jo valmiiksi aktiiviset yksilöt ja että "kulttuurisesti passiiviset" muodostavat moninaisen ryhmän. Palvelumuotoilun menetelmät voivat tarjota olemassa olevaa tietoa rikastuttavia lähestymistapoja kulttuurisen passiivisuuden tutkimukseen. Kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi on olennaista ottaa huomioon yksilöiden asenteet ja kokemukset, joihin erityisesti sosioekonomiset tekijät ja institutionaalinen painolasti voivat vaikuttaa.

Soini, P. 2024. Toimintatutkimus kulttuurin asenteellisen saavutettavuuden parantamisesta palvelumuotoilulla. Pro gradu -tutkielma. Palvelumuotoilun maisteriohjelma. Lapin Yliopisto.