Frontier Economicsin julkaisema tutkimus luo uuden menetelmän kulttuuri- ja kulttuuriperintötoiminnan terveys- ja hyvinvointihyötyjen laskemiseksi rahassa. Tutkimus on tehty Iso-Britannian kulttuuri-, media- ja urheiluministeriön (Department for Culture, Media and Sport) tilauksesta ja se on toteutettu yhteistyössä University College Londonin Social Biobehavioural Research Groupin kanssa. Tutkimuksen mukaan kulttuurin ja kulttuuriperintökohteiden parissa toimiminen parantaa brittiläisten aikuisten yleistä terveydentilaa hieman yli 18 miljardilla punnalla vuodessa. Lisäksi taloudellisia hyötyjä saadaan erityisesti mielenterveyden ja fyysisten sairauksien osalta.
Tutkimuksessa luotiin 13 erillistä mallia, jotka tutkivat tietyn tyyppiseen kulttuuritoimintaan osallistumisen tai kulttuuriperintökohteissa vierailemisen vaikutusta eri väestöryhmien terveydelle. Kussakin mallissa yksilöiden elämänlaatuun liittyvät hyödyt lasketaan rahassa käyttämällä joko laatupainotettuja elinvuosia (QALY quality adjusted life year) tai hyvinvointipainotettuja elinvuosia (WELLBY wellbeing-adjusted life year). Esimerkkejä tutkituista malleista ovat taideperustainen museotoiminta tai kuorotoiminta ikääntyneiden yleisen terveydentilan parantamisessa, musiikin vaikutus lasten itsetuntoon sekä viikoittain järjestetyn nuorten aikuisten taidetoiminnan yhteys mielenterveyteen.
Lisäksi kussakin mallissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon terveyden ja hyvinvoinnin parantumisesta saatavat säästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tuottavuuden paranemisesta saatavat laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt.
Culture and Heritage Capital: Monetising the Impact of Culture and Heritage on Health and Wellbeing. A report prepared for the Department for Culture, Media and Sport.
12 November 2024. Frontier Economics.